{"id":1814,"date":"2021-12-08T19:18:13","date_gmt":"2021-12-08T19:18:13","guid":{"rendered":"https:\/\/loodu.ee\/villisian-merkityksesta\/"},"modified":"2021-12-08T19:18:13","modified_gmt":"2021-12-08T19:18:13","slug":"villisian-merkityksesta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/villisian-merkityksesta\/","title":{"rendered":"Villisian merkityksest\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"wild-boar-5219619\"

Muinaisroomalainen maantieteilij\u00e4 ja historioitsija Tacitus kuvasi kaksi tuhatta vuotta sitten teoksessaan Germania It\u00e4meren it\u00e4rannikolla asuneiden aestien tapaa palvoa jumalien \u00e4iti\u00e4 ja sen merkkin\u00e4 kantaa mukanaan villisika-amulettia.<\/p><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

<\/svg><\/div>
<\/svg><\/div><\/div>\n
\n
\n

Villisian palvonnassa oli luultavasti kyse samankaltaisen jumalattaren kunnioittamisesta kuin my\u00f6hemm\u00e4n aikakauden Skandinaviassa maan ja hedelm\u00e4llisyyden jumalattaren Freijan palvonnassa. Freijaa (jota kutsuttiin my\u00f6s nimill\u00e4 Nerthus, Hertha, Gertha ja Gerd) pidettiin jumalten \u00e4itin\u00e4. Muinaisnorjalaisessa mytologiassa jumalatar Freijan veli (monissa tarinoissa my\u00f6s h\u00e4nen miehens\u00e4) Freyr ratsasti kultaisella Gullinbursti-nimisell\u00e4 karjulla, joka symboloi rikkautta, runsautta, hedelm\u00e4llisyytt\u00e4 ja auringonpaistetta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Usko maan jumalattareen Freijaan tai Nerthukseen liittyy my\u00f6s historiallisesti Viroon. Arkeologi Vello L\u00f5ugasin mukaan Saarenmaan Kaalij\u00e4rvi tunnettiin muinaisten pohjoismaalaisten keskuudessa maan jumalattaren Nerthuksen kylpypaikkana. T\u00e4st\u00e4 saaresta ja pyh\u00e4st\u00e4 hiidest\u00e4 kirjoitti jo Tacitus, joka mainitsi kirjoituksessaan papin valvovan kyseist\u00e4 paikkaa. T\u00e4ss\u00e4 pyh\u00e4ss\u00e4 paikassa ovat saattaneet vierailla sit\u00e4 kunnioittamassa kaikki Pohjoismaiden kansat.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoisen pakanallisen aikakauden jouluna teurastettiin sika maan jumalattaren kunniaksi. Koska sika merkitsi my\u00f6s rehellisyytt\u00e4 ja totuutta, jouluna ennen sian teurastamista laskettiin k\u00e4si sian sel\u00e4n p\u00e4\u00e4lle ja annettiin lupauksia kuninkaalle. Sen j\u00e4lkeen sika teurastettiin ja sen liha sy\u00f6tiin, jolloin sian voima ja mahti siirtyi ihmiseen. Uskottiin, ett\u00e4 t\u00e4llainen jumalaa miellytt\u00e4v\u00e4 uhri auttaa \u201dkuolevaa aurinkoa\u201d syntym\u00e4\u00e4n uudelleen ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n taas kev\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoismaissa sikaa on pidetty pyh\u00e4n\u00e4 l\u00e4hes nykyaikoihin asti. Sen tunnetuimpia ilmentymi\u00e4 ovat sian teurastaminen jouluna ja makkaroiden valmistaminen ja sy\u00f6minen. Joissakin paikoissa taas leivottiin sianmuotoista leip\u00e4\u00e4 (viroksi j\u00f5uluorikas<\/em>). Sill\u00e4 tavalla kunnioitettiin tiedostamatta maan ja hedelm\u00e4llisyyden jumalatarta, jolta odotettiin naisellista apua.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 siasta on tullut uudestisyntymisen, hedelm\u00e4llisyyden, perheonnen ja turvallisuuden symboli. Sian pyhyydest\u00e4 kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 kaikki virolaisten rituaaliset liharuoat valmistettiin sianlihasta. Virolaisten mielest\u00e4 sika on jotain hyvin pohjoismaista ja heille ominaista. Jos ruokalistalla on sianlihaa, virolainen voi olla varma, ett\u00e4 tulossa on kunnon ateria, josta vatsa tulee t\u00e4yteen. My\u00f6s hedelm\u00e4llisyyden jumalattarelle tulee siten annetuksi uhri.<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

Sika oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s L\u00e4nsi-Euroopan muinaiskelttil\u00e4isess\u00e4 mytologiassa ja symboliikassa. Kelttil\u00e4iset druidit uskoivat villisian olevan pyh\u00e4 ja sen lihan sy\u00f6misen parantavan terveytt\u00e4 ja antavan voimaa. Sianliha oli siis jumalien ja sotilaiden ruokaa. Miehet saivat sianlihasta seksuaalista kyvykkyytt\u00e4 ja hedelm\u00e4llisyytt\u00e4. Kelteille sika oli hyv\u00e4n \u00e4idin symboli, koska porsaitaan puolustavan emakon raivo ja valmius taistella viimeiseen hengenvetoon on yleisesti tunnettu.<\/p>\n\n\n\n

Valkoinen villisika oli my\u00f6s 1400-luvulla hallinneen Englannin kuninkaan Rikhard III:n tunnus, koska se merkitsi rohkeutta ja raivoisaa taistelutahtoa.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Villisian palvonnassa oli luultavasti kyse samankaltaisen jumalattaren kunnioittamisesta kuin my\u00f6hemm\u00e4n aikakauden Skandinaviassa maan ja hedelm\u00e4llisyyden jumalattaren Freijan palvonnassa. Freijaa (jota…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1814","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1814"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1815,"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1814\/revisions\/1815"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/loodu.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}